ääneni
sattuu käy korviisi
katsot
paheksuvasti
kuka
huutaa
en
muista kasvonpiirteitäsi
kaltaisiasi
ripoteltu sinne tänne tielleni
kaltaisiani
sinne tänne tiellesi
sitten
on vielä ystäväni
hänen
silmiensä nouseva kauhu
kuin
usva pellon päällä: muut kuulee
muut,
ammuu
puhun
liian kovaa
minä
kadun
anteeksi
anteeksi anteeksi
mutta
te kaikki
jotka
pihisette sisäänpäin
jotain,
josta pinnistäen saa kaksi ja puoli sanaa selvää
ja
te, jotka olette aina hiljaa
vaimennatteko
itsenne hyvää hyvyyttänne?
oletteko
niin hyviä ihmisiä, ette häiritse äänellänne toisia?
tule
toisen alueelle, toisen korviin, annatte puhdasta hiljaista tilaa
hyvää hyvyyttänne
ja
minä olen paska, joka huutaa
mutta
voi vittu, jos te ette tee sitä hyvyydestä, vaan olette hiljaa
mumisette sisuksiinne
pelosta
ahdistuksesta kun on käsketty nolattu kun on tapana täällä olla puhumatta ääneen
"kyrpiintyä
hissun kissun", lainaus Jouko Turkka
ikuisesti
pitää mölyt mahassa hyvässä ja pahassa
