maanantai 21. elokuuta 2017

L i s ä ä ! E i e n ä ä !
















L i s ä ä !  E i  e n ä ä !



Tällaisina aikoina sitä miettii

koska väkivalta riittää, koska se loppuu

milloin tulee päivä

kun siitä ei halua

enää niin viihtyä:

liemessä kelluu ihmisen pää

lattialla torso kuin antiikin särkynyt patsas

pöydällä jalkaterä käsi

ihanaa sarjamurhaa


mutta todellisuus pistää pahemmaksi

ottaa mallia viihteestä, viihde todellisuudesta

on viihde on todellisuus

on liemi on pää


väkivaltaviihdekoukku, vahva elämys

tyydyttää säpinän nälkää

helpottaa, virkistää pientä kulkijaa


tällaisina aikoina sitä miettii

koska väkivalta riittää, koska se loppuu

milloin tulee päivä

kun siitä ei halua

enää niin viihtyä



liemessä kiehuu kulkijan pää.









sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

SUON YLI








Syyskuun 1. päivä ilmestyy pienoisromaanini Suon yli Kirjokannen kustantamana. Romaani kertoo lapsuudenperheen valtasuhteista keski-ikäisen naisen silmin. Nainen vierailee vanhempiensa luona ja havannoi sekä muistisairasta isäänsä, dominoivaa äitiään, vanhempia hoitavaa siskoaan että kohtaamisen hänessä herättämiä tunteita ja muistoja. 













keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

PEHMOELÄINPERFORMANSSI








Runoilija esittää runoperformanssin mustissa vaatteissaan mustassa

jätesäkissä tarvikkeet, hän puristaa jätesäkin suuta nyrkissään, yleisö

odottaa, mitä tuleman pitää. Runoilija katsoo tiiviisti yleisöä, toisen

rivin pariskuntaa, kolmannen rivin rouvaa, eturivi tyhjä, paitsi juontaja

laitimmaisessa tuolissa, takarivillä kuusi, neljännellä Suomi 100

vuotta -runotapahtuman järjestäjä sekä illan kolme muuta esiintyjää.


Jätesäkki kahisee runoilijan käsissä.


"Runo on viesti, ota se kiinni", runoilija huutaa, heittää säkistä

kolmannen rivin rouvalle vaaleanpunaisen norsun. Rouva ei saa

kopattua, "hups", kumartuu etsimään runonorsua lattialta tuolin alta.

"Runo on viesti, ota se kiinni", lentävät vuorollaan nalle, koira ja apina.


"Runo on viesti, ota se kiinni", lentää keltainen kissa kohti pariskunnan

puhelintaan räpläävää mieshenkilöä, kissan nappisilmä osuu vahingossa

kipeästi mieshenkilöä silmään.


"Perkele, saatanan hullunhauskaa paskaa", mieshenkilö karjaisee nousee

heittää täysillä kissalla runoilijaa. Poistuu salista. Pariskunnan naishenkilö

poistuu myös.


Esityksen äkillisen loppumisen merkiksi runoilija vaivautuneena kumartaa,

toteaa, "hauskaa kuitenkin, että tuli vuorovaikutusta". Hän poistuu

säkkeineen huoneesta, kolmannen rivin rouva heiluttaa hänen peräänsä

vaaleanpunaista norsua.


Norsun selkään ommellusta paperilapusta rouva lukee runon Suomesta.












keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

REKKAMIEHEN RUNO







                                              





Huomaan

se ajaa oudosti vasemmalla.

Ajattelen:

no väistän.


Sitten se tulee

uudenkarhee Volvo

akka ajaa päin.


Seison puoli minuuttia jarrun päällä

tyhjä lasti

saan pysähtymään niinkin nopeasti.


Shokissa ulos

hirveesti romua.

Siihen tulee ihmisiä.


Menen katsomaan takapenkin

ettei siellä

jumalauta

ole lapsia.


Akka on tajuton.

Se alkaa täristä

joku kysyy

osaatsä elvyttää.


Mä vastaan

paljoon mä pystyn

tähän en.


Poliisit

kun tulevat

sanovat

tämä oli odotettavissa

omaiset ilmoittaneet henkilön itsetuhoisuudesta.



Eikä se edes kuollut.




















sunnuntai 11. joulukuuta 2016

RUNOILIJA TORITAPAHTUMASSA


Runoilemassa 8.11.2016 Pub Albertissa Kotkassa. Esityslistalla oli sattumia kolmesta runokokoelmastani. 



RUNOILIJA TORITAPAHTUMASSA

Kansanedustaja pitää puheen, läpäläpälää, yrittäjyys
ja hyvä sää, luen väliin runon, josta kukaan ei mitään
ymmärrä, mutta vitunko väliä, runoilija tuo tapahtumaan
väriä; kulttuuri kuuluu kaikille, varsinkin puluille – pitää 
terveenä runoilijan, joka saa palkaksi omenan. 


Kokoelmasta Joulupukki tulee kohta (BoD 2016)

  







tiistai 4. lokakuuta 2016

TEPASTON RUNOPOLKU






Kittilän Tepaston koululta lähtevä Perhejärven luontopolku on runotettu vuoden 

ajaksi (2.9.2016 lähtien). Sielläpä minunkin runoni saa tuulettua Lapin luonnossa.


Kuvassa runopolkuvastaava, runoilija Tapani Tavi esittelemässä runoruutua 

runopolun avajaisissa. Kuva: Raija Tavi.













lauantai 10. syyskuuta 2016

SOHJOINEN YÖ

                                                                             Kuva: Jukka Hirvonen




SOHJOINEN YÖ


Laiha kettu öisessä Helsingissä etsii ruokaa.


Johanneksenkirkon edessä vastaan hoipertelee


viluinen väsynyt mies. Kettu pysähtyy. Mies


pysähtyy, katselee eläintä liikuttuneena:


- Kettu, pieni kettu. Miten sä pärjäät täällä?


Kettu jatkaa matkaa. Mies jatkaa matkaa.


Sohjoinen yö kastelee kengät.